Ikaros taru

Jo ennen kuin ihmiskunta ymmärsi, että todella oli mahdollista tehdä "taivasmatkoja" kiehtoi ajatus mieliä. Taruissa ihmishahmoiset jumalat tai puolijumalat lensivät taivaalla ja "yli-ihmiset" liitelivät taivaankannen yli...

Ateenalainen Daidalos oli tarujen ajan tunnetuin taiteilija. Tehtyään murhan, hänen oli pakko paeta kotoaan välttääkseen kuolemanrangaistuksen. Hän pakeni Kreetalle, missä kuningas Minos hallitsi. Kreetalla hänestä tuli hyvin suosittu, lähinnä juuri taiteellisuutensa vuoksi. Daidalos rakensi mm. kuuluisan labyrintin Knossoksen kaupunkiin. Minotaurus-peto vangittiin tähän labyrinttiin.

Vaikka Daidalos oli tullut Kreetalle vapaaehtoisesti, kuningas Minos huolehti siitä, ettei hänellä ollut mitään mahdollisuutta paeta. Vuosien vieriessä Daidalokselle tuli yhä vastenmielisemmäksi olla Minoksen vieraana vastoin tahtoaan. Daidalos alkoi kehitellä pakokeinoa. "Minos voi estää lähtöni maitse ja meritse, mutta taivas on avoin ja sitä tietä aion myös käyttää."

Hän alkoi nyt valmistaa siipiä linnun sulista ja vahasta, jotka hän liitti yhteen, kunnes ne muistuttivat todellisia siipiä. Daidaloksen poika Ikaros seurasi vierestä isänsä työskentelyä. Kun siivet olivat valmiit, Daidalos nousi siivilleen, ja näytti Ikarokselle kuinka niitä käytetään. Pian oli lähdön aika, mutta ensin Daidalos neuvoi Ikarosta: "Lennä maan ja meren keskivaiheilla. Jos lennät alempana, siipesi tulevat vedestä raskaiksi, ja jos lennät ylempänä, aurinko polttaa sinut". Sitten hän syleili Ikarosta, ja he molemmat nousivat siivilleen. Daidalos oli kuitenkin huolissaan, ja hän kääntyi koko ajan katsomaan seurasiko Ikaros todella häntä. Rannoilla ja pelloilla seisoi kalastajia ja maanviljelijöitä, ja he katselivat hämmästyksen vallassa ohilentäviä Daidalosta ja Ikarosta, koska he luulivat jumalien lentävän ylitseen.

Monen päivän matkanteon jälkeen Ikaros alkoi unohtaa isänsä neuvoja, ja yritti nopein siiveniskuin kohota yhä korkeammalle. Hän tuli lähemmäksi aurinkoa, ja lopulta hän tuli liian lähelle, jolloin vaha alkoi sulaa. Siivet putosivat ja Ikaros yritti käyttää käsiään siipinä. Kaikki yritykset olivat kuitenkin turhia. Isä Daidalos kuuli epätoivoisen huudon Ikaroksen syöksyessä meren aaltoihin.

Daidalos kääntyi ympäri, ja näki siipien kelluvan veden pinnalla. Hän ymmärsi mitä oli tapahtunut, ja kirosi itsensä ja omat taitonsa ja laskeutui lähimmälle saarelle. Siellä hän harhaili ympäriinsä, kunnes aallot huuhtoivat Ikaroksen ruumiin rantaan. Daidalos hautasi poikansa saarelle, joka sen jälkeen tunnettiin Ikariana. Merta, johon Ikaros putosi, kutsuttiin Ikarian mereksi.